Musta surma

I
1) Keuhko- ja paiserutto

Mustan surman katsotaan olleen Yersinia pestis -bakteerin aiheuttama keuhko- ja paiseruttoepidemia 1340–50 -luvun Euroopassa. Bakteeri leviää kirppujen ja jyrsijöiden kautta: se elää loisena kirpuissa, jotka taas elävät esim. rottien turkeissa. Nälänhätä, sodat sekä huono hygienia ja vastustuskyky uutta bakteerikantaa vastaan edistivät taudin leviämistä. Mustan surman uskotaan melkein varmasti olleen peräisin Keski-Aasian aroilta, jossa paiserutto oli endeeminen (paikallinen) jyrsijöissä.

Paiserutto ei tartu suoraan ihmiseltä toiselle. Paiserutto aiheuttaa isokokoisia ja kivuliaita paiseita kainaloiden ja nivusien imurauhasiin. Jos paiserutto jää hoitamatta, se saattaa levitä verenkiertoon. Tästä oireena on kudosten sisäinen verenvuoto, joka puolestaan aiheuttaa mustat läikät, joiden mukaan musta surma sai nimensä. Hoitamattomana paiserutto johtaa kuolemaan tyypillisesti 4–8 päivässä.

Tappavin ruton muoto oli keuhkorutto, joka syntyy, kun bakteeri leviää keuhkoihin ja aiheuttaa tulehduksen. Keuhkorutto aiheuttaa voimakkaita veriysköksiä ja oksentelua, minkä seurauksena tauti alkaa levitä pisaratartuntana ja muuttuu huomattavasti tappavammaksi. Paiserutto muuttuu keuhkorutoksi noin 10–25 %:lla ihmisistä.  Hoitamattomana sen kuolleisuus on 100 % ja hoidolla se laskee 55–90 %:iin.

Ruton kolmas muoto on verirutto, joka aiheuttaa verenmyrkytyksen ja johtaa hoitamattomana yleensä kuolemaan. Hoidettuna kuolleisuus on 4–15 %.

2) Kuolleisuus

Arviolta noin 1/3 Euroopan väestöstä kuoli. Musta surma levisi nopeasti varsinkin kaupungeissa ja esimerkiksi Lontoon asukkaista noin puolet kuolivat. Islannissa luku oli jopa 60 %. Suurten kaupunkien suuri kuolleisuus selittyy huonolla hygienialla ja suurella asutustiheydellä, mitkä edistivät taudin leviämistä selvästi.

Poikkeuksiakin oli: musta surma ei levinnyt Milanossa kovinkaan tehokkaasti, koska sairastuneiden talot laudoitettiin umpeen. Nykyisen Puolan alueella ei myöskään esiintynyt paljoa ruttoa, sillä kaupankäynti oli vähäistä.

Mustan surman leviäminen graafisesti esitettynä. 

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Bubonic_plague_map.PNG

3) Rutolta suojautuminen

Joitain alueita yritettiin eristää – huonolla menestyksellä. Hyväntuoksuisten yrttien uskottiin estävän ruton tarttumisen. Kukaan ei kuitenkaan tiennyt, miten rutto levisi, joten siltä ei osattu kunnolla suojautua.

Paul Fürst: Doctor Snabel von Rom (1656)

Ruttoon sairastuneita hoitivat ruttotohtorit, jotka pitivät asua, minkä uskottiin suojaavan rutolta. Maskin nokka täytettiin yrteillä.

4) Epidemian talttuminen

Euroopan väestön pienentyessä tauti levisi aikaisempaa huonommin. Maanviljelyn kehittyessä myös ravinnon saanti parantui, jolloin vastustuskyky parani. Taudin leviämistä pyrittiin vähentämään myös eristäytymällä taudin saaneista ihmisistä – taudin leviämistä pyrittiin estämään myös karanteenein, joissa taudin saaneet eristettiin 40:ksi päiväksi heidän läheisistään. Asukkaille annettiin sääntöjä ja toimintaohjeita, joilla rutosta voitaisiin päästä eroon. Ruton tappamat haudattiin omiin joukkohautoihinsa ja heidän omaisuutensa tuhottiin. Sairastuneet suljettiin ruttotaloihin ja näiden omaiset eristettiin koteihinsa.

LÄHTEET

Kallioinen, Mika 2005. Rutto & rukous, 2. tarkistettu painos. Otava.

Wikipedia 2015. Musta surma. Luettavissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_surma. Luettu 8.4.2015.

Wikipedia 2015. Rutto. Luettavissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rutto. Luettu 8.4.2015.

II                          TALOUDELLISET JA YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET

1. Mustan surman yhteiskunnallisia vaikutuksia

Ruton seurauksena Euroopan taloudellinen kasvu pysähtyi, mikä aiheutti vakavia taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia. Myös kirkko menetti valtaansa, koska kansa ei uskonut kirkon tuovan apua. Tauti aiheutti myös yleisesti yhteiskunnallista rauhattomuutta.

Feodaalilaitos alkoi murtua osaltaan juuri mustan surman seurauksena: esim. Englannissa feodalismi koki kovia juuri siitä syystä, että maanomistajat tarvitsivat kipeästi halukkaita raatajia – työväestön palkat nousivat. Väestön kasvaessa mustan surman jälkeen kaikille ei riittänytkään enää maata viljeltäväksi ja ihmiset muuttivatkin kaupunkiin paremman toimeentulon toivossa. Kaupunkien kasvun myötä syntyi uusi luokka, porvaristo. Porvarit järjestäytyivät kiltoihin, jotka kontrolloivat ammattien harjoittamista. Kaupunkeihin kehittyi myös vähitellen köyhälistö, joiden oli hyvin vaikea päästä harjoittamaan mitään kunnollista ammattia.                

2) Mustan surman vaikutuksia väestöön ja talouteen

Musta surma oli hyödyksi henkiin jääneille, sillä siitä selvinneet saivat paremman immuunikyvyn ja myös elivät pidempään. Heille syntyi myös vankkoja jälkeläisiä, joilla oli myös pitkä eliniän odote. Kun väestö hupeni puoleen, se tarkoitti, että työvoima oli myös pienentynyt puoleen. Tämän takia kaikkialla oli äkillinen pula halvasta työvoimasta. Henkiin jääneet saattoivat saada enemmän palkkaa ja näin he pystyivät parantamaan terveyttään. Tämä näkyi suuresti väestön eliniässä. Eloon jääneille löytyi töitä melkein kaikkialta.

Mustan surman aikaan ammattilaisten arvostus kohosi, kun esimerkiksi lääkäreille oli suurempi tarve kuin koskaan ennen. Maailman oli myös kehityttävä teknologisesti, koska ihmisten kuolevaisuuden seurauksena työvoimapula iski. Maatalouden tuottavuus oli heikkoa, sillä viljelytekniikka oli kehittymätöntä sekä ilmasto kylmeni 1700-luvulle asti. 1700-luvulla alkoi elpyminen. Ilmasto rupesi lämpenemään ja maataloustuotanto kasvoi. Musta surma vahvisti yksilön korostusta sekä lisäsi sosiaalista ja taloudellista liikkuvuutta.

LÄHTEET

Byrbe. Joseph P. 2004. The black death. Greenwood Press.

Wikipedia 2015. Musta surma. Luettavissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_surma. Luettu 14.4.2015

   III                      MUSTA SURMA TAITEESSA JA KULTTUURISSA

1. Taide ja kulttuuri

Pieter Bruegelin “The Triumph of Death” (noin 1562) maalaus kuvaa tuhoa  (poltettu karu maa, talonpoikia, sotilaita ja aatelisia vailla mitään elämää) mustuneessa ja autiossa maisemassa.

Andrea Previtali “Memento mori” (1502). Kallolla kuvataan luonnetta, kauneutta ja nuoruutta. Latinankielinen kirjoitus tarkoittaa: "Tämä on kauneus, ja tämä mitä siitä on jäljellä. Tätä lakia sovelletaan kaikille ihmisille".

Michael Wolgemutin "The Dance of Death” (1493) kuvaa vertauskuvallisesti kuoleman yleismaailmallisuutta eli universaaliutta. Se on symbolikuva siitä, että kuolemassa kaikki ovat samanarvoisia.

Mustan surman inspiroimassa taiteessa kuvattiin uhrien hautajaisia, lääkäreitä potilaiden kanssa ja uskonnollisia kulkueita. Jotkut taas kuvasivat elämän toivoa ja kiitosta selviytymisestä (esim. neitsyt Maaria). Taiteeseen vaikuttivat mustan surman aikainen politiikka, kirkko ja talous – teokset olivat makaabereja. Mustaa surmaa voidaan osaltaan pitää renessanssitaiteen alullepanijana, sillä se aiheutti kirkon roolin kyseenalaistamisen.

Myös kirjallisuudessa kuvattiin kuolemaa, esim. William Langland ja Geoffrey Chaucerin teoksissa. Myös esim. runoilija Dafydd ab Gwilymin runon “The rattle bag” kuvaa hänen kokemuksiaan sairastamastaan rutosta sekä hänen uskomuksestaan siitä, että rutto oli ihmiskunnan loppu.

2) Uskonto ja sen ilmentymät yhteiskunnassa

Mustasta surmasta syytettiin juutalaisia ja heitä vainottiin, koska he olivat selvinneet rutosta paremmin paremman lääketieteensä ansiosta. Heidän uskottiin aiheuttaneen taudin esim. myrkyttämällä kaivot. Juutalaisten asuinalueita tuhottiin – yhteensä n. 60 suurempaa ja 150 pienempää yhteisöä ympäri Eurooppaa.

                             Kirkon piirissä ajateltiin että rutto oli Jumalan rangaistus syntisistä tavoista. Jacqueline Brossoletin  mukaan kirkko joutui pappien kuoltua palkkaamaan epäpätevää väkeä (joka ei tullut uskonsa puolesta, vaan rahan perässä) pappien tilalle, mikä hänen mielestään johti lopulta kirkolliseen vallankumoukseen.

LÄHTEET

                            

Wikipedia 2015. Consequences of the Black Death. Luettavissa

http://en.wikipedia.org/wiki/Consequences_of_the_Black_Death#Persecutions. Luettu 14.4.2015.

Wikipedia 2015. Musta surma. Luettavissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_surma. Luettu 14.4.2015.

Herätkää! 2000. Musta surma - keskiajan vitsaus.  Luettavissa: w.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/102000088. Luettu 14.4.2015.